Oletko huomannut, kuinka kesän tulienergian viimeiset huiput ja loppukesän maanläheisempi, vakaampi läsnäolo hakevat parhaillaan uutta tasapainoa? Moni havahtuu ristiriitaiseen tunteeseen: viileän alkukesän jälkeen kesä tuntuu vihdoin saapuneen – ja silti syvällä sisimmässä tietää, että se on jo kääntymässä kohti loppua. Kuin huomaamaton muutos ilmassa – pehmeä nyökkäys kohti uutta vaihetta.
Alkukesän kupliva ja kuuma energia on vaimenemassa. Tuntuu kuin keho, mieli ja ympäröivä luonto laskeutuisivat hiljalleen pehmeämpään, hitusen raskaampaan rytmiin. Lakanat ovat kosteammat ja ilma painavampi. Hengityskin tuntuu hieman hidastuvan – ja liike kehossa rauhoittuvan.
Energiassa on tapahtunut selkeä muutos. Ei enää pelkkää roihuavaa kuumuutta, vaan jotakin rauhallisempaa – maadoittavaa. Mieleeni nousee sana wobbling. Jotenkin osuva termi tälle edestakaiselle energeettiselle keinahtelulle ja tasapainoilulle – kuin maa ja kesän tuli etsisivät uutta, yhteistä rytmiä. Ehkä tunnet sen myös kehossasi: vaikka keho kaipaa vielä raikkautta ja viileyttä, vatsa alkaa jo vierastaa raakaa ja kylmää ruokaa, kaivaten lempeää lämpöä ja yksinkertaisuutta. Mieli tuntuu rauhallisemmalta, eikä enää sinkoile joka suuntaan; kehon painopiste laskeutuu alemmas ja olo rauhoittuu.
Valo ei enää kurkota kohti korkeuksia, vaan viipyilee lempeästi alempana. Kaikki alkaa hiljalleen hidastua. Nyt on hyvä aika pysähtyä hetkeksi sulattelemaan – niin syötyä ruokaa kuin kuluneen kesän kokemuksiakin.
Tässä artikkelissa tutustumme loppukesän aikaan, jonka kiinalainen lääketiede liittää Maa-elementtiin. Tarkastelemme, miten tämän elementin maadoittava viisaus liittyy ravitsemukseen, sisäiseen turvaan ja sulatteluun – sekä kehollisesti että tunnetasolla.
Tervetuloa mukaan tähän kultaiseen käännekohtaan.


Kehon tasapaino – sulattelun, ravinnon ja vahvistumisen aika
Loppukesän energia kohdistuu kehon keskukseen: ruuansulatukseen, pernaan ja mahalaukkuun. Nyt keho kaipaa lämpöä, ravintoa ja säännöllistä rytmiä. Kun maaenergia on vahva, pystymme käsittelemään paitsi ruokaa myös elämän tapahtumia. Raskas olo, turvotus tai makeanhimo voivat kertoa, ettei keho ehdi sulattaa kaikkea, mitä sille tarjoamme – eivätkä ajatuksetkaan kulje selkeästi. Jos tunnistat nämä merkit, katso lisää artikkelista: Keho raskas, olo tukkoinen – miten rauhoittaa vatsaa ja löytää tasapainoa loppukesällä?.
Suu, huulet ja makuaisti – juurtumista aistien avulla
Loppukesän aistielin on suu – eikä sattumalta. Nyt ruoka, maku ja syöminen nousevat erityiseen keskiöön. Suun kautta saamme paitsi ravintoa, myös yhteyttä: yhteisiä aterioita, sadonkorjuun makuja ja hitaita suupaloja. Makea maku yhdistyy maan elementtiin – se tuo kehoon vakautta, lempeää lohtua ja sisäistä turvaa.
On kuitenkin hyvä erottaa ravitseva makeus – kuten keitetyt juurekset, kypsä banaani tai hunaja – siitä makeanhimosta, joka usein kumpuaa väsymyksestä tai tunnekuormasta.
Ruoansulatus – lämpöä, lempeyttä ja hitautta keskikeholle
Loppukesä on aikaa, jolloin ruoansulatus kaipaa erityistä huolenpitoa: lämpöä, lempeyttä ja hitautta. Raaka tai kylmä ruoka voi tuntua vatsassa raskaalta tai aiheuttaa ärsytystä, kun taas keitetty, haudutettu ja helposti sulava ruoka tukee sekä kehoa että mieltä. Tämä on hyvä hetki suosia yksinkertaista, säännöllistä ja lämmintä ruokaa. Perinteiset maan antimet – kuten peruna, porkkana ja kaura – voivat nyt maistua erityisen hyviltä ja tuntua kehoa hoitavilta.
→ Katso lisää käytännön vinkkejä: Loppukesä lautasella – tukea ruoansulatukselle ja tasapainoa vatsalle
Lihakset ja kehon tukirakenne – sisäistä voimaa ja vakautta
Maan elementtiin liitetään myös lihakset sekä kehoa kannatteleva tukirakenne – eli luusto, sidekudokset ja syvät tukilihakset. Nämä tarvitsevat sekä ravitsevaa ruokaa että lempeää liikettä. Kun perna voi hyvin, myös lihaksisto vahvistuu, ja koko keho tuntuu vakaammalta. Kevyt ja säännöllinen liike, kuten kävely tai lempeä venyttely, pitää kehon energian liikkeessä ja vahvistaa yhteyttä maahan.
→ Lue lisää, miten loppukesän liikkuminen vahvistaa kehoa ja mieltä.
Päivän alku – hetki ravita ja vahvistaa
Loppukesän vuorokaudenaika sijoittuu kello 7:n ja 11:n välille. Kiinalaisessa lääketieteessä tämä on mahalaukun ja pernan aktiivisinta aikaa – hetki, jolloin keho vastaanottaa ravintoa ja rakentaa pohjan päivälle. Siksi aamuun kannattaa panostaa. Lämmin ateria, rauhallinen aloitus ja kiireetön rytmi tukevat sekä ruoansulatusta että sisäistä vakautta. Loppukesän aikaan aamu ei ole vain alku – se on koko päivän perusta.
→ Tutustu myös arjen rytmiin loppukesällä – säännöllisyys vahvistaa ja valmistaa syksyyn.
Mieli ja tunteet – huoli huomisesta vai sisäinen turva
Loppukesän tunne on huoli. Se ei aina ilmene suurina murheina – joskus se on vain hiljaista yliajattelua, pohdintaa ja tunnetta siitä, että pitäisi huolehtia vähän kaikesta. Itsestä. Muista. Maailmasta. Kun maaenergia on epätasapainossa, ajatukset kiertävät kehää eikä mieli saa lepoa, vaikka keho pysähtyisi.
Tämä vuodenaika voi kuitenkin myös tukea sisäistä vakautta. Kun maaenergia on tasapainossa, se luo turvaa ja rauhaa – kyvyn olla läsnä ja keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Lempeys, hoiva ja arkiset rutiinit tukevat mieltä aivan kuten ne tukevat kehoa. Siksi loppukesä on hyvä hetki pysähtyä kysymään: Mikä maadoittaa minua arjessa? Mikä saa oloni tuntumaan levolliselta ja turvalliselta juuri nyt?
→ Lue lisää mielen tasapainosta loppukesällä – kun maaelementti kantaa, huoli hellittää.
Loppukesän energia – rauhaa, selkeyttä ja sisäänpäin kääntymistä
Loppukesä on siirtymävuodenaika – hetki vuodenkierrossa, joka ei kannusta suuntaamaan kohti uutta, vaan palaamaan lähemmäs omaa ydintä. Kiinalaisen lääketieteen mukaan tämä ajanjakso on energeettisesti kokoavaa ja sisäänpäin suuntautuvaa. Se tukee sulattelua, pysähtymistä ja maadoittumista – ei pysähtymisen vuoksi, vaan jotta voimme vahvistaa sisäistä vakautta ennen kuin syksyn liike ja talven hiljaisuus kutsuvat uuteen vaiheeseen.
Loppukesä on aikaa, jolloin kirkkaus alkaa pehmentyä ja päivän aktiivisin vaihe on jo takana. Mieli asettuu hiljalleen, järjestellen menneen kesän kokemuksia ja siirtyen kohti levollisempaa rytmiä. Loppukesän energia muistuttaa iltapäivän tunnelmaa – se ei enää puhkea ulospäin kukoistukseen, vaan kääntyy vähitellen sisäänpäin kohti kypsyyttä ja selkeyttä.
Maan energia tuo vakautta ja järjestystä. Se auttaa kokoamaan voimia ja käsittelemään niin fyysisiä kuin tunneperäisiäkin kokemuksia. Sen lempeys ravitsee ja kannattelee – ilman painetta tai vaatimuksia. Tämä energia symboloi kykyämme vastaanottaa ja hyödyntää kaikkea sitä runsautta, mitä elämä meille tarjoaa.
Loppukesän energeettinen väri on keltainen – sävy, joka symboloi keskittymistä, kypsyyttä ja selkeyttä. Se muistuttaa siitä, että meissä on valmius ottaa vastaan ravintoa, tukea ja huolenpitoa. Keltaista voi tuoda osaksi arkea monin tavoin – pukeutumisessa, ruoassa, kodin sävyissä tai vaikkapa mielikuvaharjoituksissa. Se voi vahvistaa yhteyttä omaan keskukseen ja auttaa säilyttämään tasapainon, kun kesän lämpö väistyy syksyn tieltä.
🌾 Loppukesän hengähdys – jättikö kesä jotain sulateltavaa?
Kun kesän vauhti hiipuu ja siirrymme maanläheisempään energiaan, keho ja mieli kaipaavat uudenlaista huomiota. Jäikö kesästä jotakin kesken – vai tuntuuko olosi ravitulta ja levänneeltä? Ehditkö pysähtyä – vai kulkeeko mennyt yhä mukanasi? Onko jotakin, mikä painaa vatsanpohjassa tai sykkii pinnan alla, odottaen tilaa tulla nähdyksi?
Nyt on oivallinen hetki kuulostella, mitä kehosi kertoo – ja vahvistaa yhteyttä itseesi esimerkiksi maadoittumisen kautta. Kun ulkoinen häly hiljenee, saavat myös ne tarpeet tilaa, jotka kesän valo ja vauhti ovat saattaneet jättää varjoonsa.
Salli itsellesi levähdys. Loppukesä ei vaadi pinnistelyä – se tarjoaa tilaa hengittää, palautua ja järjestellä ajatuksia. Juuri tässä siirtymässä piilee sen voima: mahdollisuus palata takaisin omaan rytmiin.
Loppukesän viesti – sulattele, ravitse ja maadoitu
Loppukesä ei ole vain jatkoa kesälle – se on oma aikansa. Valo viipyy vielä, mutta sen sävyt ovat pehmeämmät. Siinä missä kesä toi mukanaan vauhtia ja vilinää, loppukesä kutsuu vetäytymään lähemmäs itseä. Ei sulkeutumaan, vaan sulattelemaan. Se on kuin lempeä syli, joka ottaa vastaan ja antaa luvan hengähtää ennen syksyn saapumista.
Matka loppukesän lämmössä jatkuu
Tämä artikkeli on johdattanut sinut loppukesän ainutlaatuiseen aikaan ja sen hienovaraisiin vaikutuksiin. Voimaa vuodenajoista™ -sarja jatkuu syventymällä tarkemmin tämän välivuodenajan teemoihin – siihen, miten ravinto, lepo, liike ja läsnäolo tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia loppukesän energeettisessä ilmastossa.
Seuraavassa artikkelissa pureudumme loppukesän keholliseen tasapainoon – vatsan hyvinvointiin, ravintoon, rytmiin ja maaelementin viesteihin.
Haluatko pysyä mukana matkassa? Tilaa uutiskirje, niin saat uudet artikkelit ja ajankohtaiset vinkit suoraan sähköpostiisi.
Nauti loppukesän hidastuvasta vauhdista – ja lempeydestä.
🌾 Piditkö lukemastasi?
Tilaa loppukesän artikkelit suoraan sähköpostiisi – pysyt mukana vuodenkierron energioissa ja saat ajankohtaisia vinkkejä hyvinvointiin.
Voit myös liittyä uutiskirjeen tilaajiin, jolloin saat silloin tällöin koonnin kauden sisällöistä, ajankohtaisista tarjouksista ja AURAn kuulumisista.
